lauantai 23. toukokuuta 2009

Huoli itsestä

Yöllä näen unta, jossa tuntematon mies leikkaa saksilla häpykarvojaan alastoman ruumiini päälle. Makaan apaattisena vuoteella enkä osaa huolehtia hänen murrosikäisestä tyttärestään. Joskus näin toistuvasti unia kissoista, joita laiminlöin tahtomattani. En muistanut ruokkia niitä, en sammuttaa niiden janoa. Surkeina ne naukuivat jaloissani, nuo nälkiintyneet, kuolemaa odottavat kissat. Sitten uneksin viimein kerrossängystä, jossa makasin kissojen keskellä alasti raukeana ja tyytyväisenä, vähän kuin Young Venus after School. Kissojen turkit huokuvat unessa lämpöä, niin kuin minäkin. Turvallinen kehräys täyttää asunnon. Sen jälkeen kissat eivät ole palanneet uniini.

Kissojen tilalle on tullut painajaismaisia ihmisvauvoja. Yksi niistä on kuin Eraserheadin outo mutanttivauva; toiset aivan tavallisia, mutta eivät koskaan haluttuja, eivät ikinä rakastettuja. Joissakin unissa olen raskaana tai ainakin luulen niin. Vatsan kasvun mukana kasvaa myös ahdistus. En kykene rakastamaan noita pieniä vampyyreja, jotka versovat minusta ulos. Nappaan pakokauhuisena vauvan mukaani lähikaupan hedelmätiskiltä kuin omenan tai appelsiinin. Tiedän, että minun on huolehdittava siitä, vaikka en yhtään haluaisi. Lopulta ymmärrän, miksi kaikki ovat minulle vihaisia: vauvaa ei ole koskaan ollutkaan ja se hajoaa käsiini, murenee maahan kuin kuivunut savi.

5 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Muistelen että psykoanalyysissa vauvoja tai pentuja yksinkertaisesti kuvataan luovan tilan symboleina. Eli ovat jotain jotka kehittyvät ihmisestä, ovat tulollaan.

En osaa sanoa mitä psykoanalyyttista suuntausta tämä metafora nyt edistää. Niitähän on vaikka kuinka paljon, erilaisia suuntauksia.

Ripsa kirjoitti...

Eiku edustaa. Minä näyn kehittelevän luki-häiriötä.

kettulintu kirjoitti...

Kiinnostavia unia! Mulla on viime aikoina ilmestynyt uniin esteettisesti vaikuttavia esineitä ja tiloja, joita voisin käyttää suoraan muotoilussa/suunnittelussa. Tai ehkä alitajunta on kaivanut esiin näkemiäni asioita, sillä en ole valve-elämässäni aktiivisesti suunnitellut mitään.
Lisäksi unissani on ollut ihmissuhdeahdistuksia, ja pari kertaa harvinainen ilo: nautinnollisia seksiunia. Yleensä (silloin harvoin kun mulla on ollut seksiunia) olen tehnyt jotain jonkun kanssa ja jompikumpi kyllästyy, toiminta jotenkin lässähtää tai alkaa ällöttämään.

Kuva blogin yläkulmassa on yksi lempikuvistani.

Siren kirjoitti...

Ripsa, olen keskustellut noista unista joskus analyyttisesti suuntautuneen terapeuttini kanssa. Kontekstista leikattuna tämä kuulostaa aika hupaisalta, mutta terapeutti näki yhteyden mm. kissanpentujen ja naisellisten sukuelinten välillä...

Kettulintu, on tosi mahtavaa, että unista voi napata ideoita luovaan toimintaan! Uneksin silloin tällöin tosi hienoista biiseistä, mutta herätessäni en saa enää sävelestä kiinni. Turhauttavaa. Unet ovat tarjonneet myös monia novelli-ideoita.

Vau, nautinnollisia seksiunia! Mäkin näen sellaisia tosi harvoin: yleensä seksiuniin liittyy kaikenlaista ahdistavaa ja tympeää.

Anitta kirjoitti...

Mä olen myös nähnyt noita kissaunia joskus kun olen ollut stressaantunut. Kissanpentuja, joita en muista ruokkia, jotka olen jättänyt johonkin vaaralliseen paikkaan, hukannut, päästänyt putoamaan katolta... joskus unessani kissalta katkesi häntä kun vahingossa kiskaisin oven kiinni niin, että sen häntä jäi väliin. Kamalia painajaisia.

Ja nyt viime aikoina olen alkanut nähdä stressaantuneena unia, joissa mulla on vauva, ja olen esim. lentokentällä lähdössä johonkin kauas (tai jo koneessa) kun tajuan, että ai niin mullahan on se vauva, ja nyt jätin sen yksin sinne asuntoon rääkymään...

En tiedä. Kai unet heijastelee jotain pelkoja, mutta en jaksa miettiä niitä liikaa.