lauantai 16. toukokuuta 2009

Rrrrriot! Feministinen manifesti!

Valtavirtafeministit seisovat kuitenkin muiden konservatiivisten liikkeiden rinnalla vaatimassa yhteiskuntaa, jossa seksi on aikuisten asia. He profiloituvat pornoistuvan median ja muodin vastaisissa kampanjoissa, järjestävät nuorille itsepuolustuskursseja, paheksuvat normista poikkeavia seksin muotoja, rakentavat tytöille poikavapaita nuorisotiloja ja kieltävät johdonmukaisesti lapsilla (tytöillä) voivan olla mitään tervettä seksuaalista toimijuutta. (...) Valtavirtafeminismi kannattaa kyllä itsemääräämisoikeutta, mutta vain sellaisille aikuisille naisille, jotka käyttävät sitä asianmukaisesti. Väärien ihmisten poliittisesti epäkorrekti seksi on sille jo määritelmällisesti patologia.

Anna Kontula kritisoi suomalaista valtavirtafeminismiä erinomaisen terävässä pamfletissaan Tästä äiti varoitti (2009). Kontula kuvailee itseään kumoukselliseksi seksiradikaaliksi ja analysoi seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä, joiden avoimeen käsittelemiseen valtavirtafeminismi ei ole hänen mukaansa kyennyt. Hän tarkastelee seksuaalisen halun, prostituution, siirtolaisuuden ja seksuaalisen väkivallan teemoja tavalla, joka resonoi vahvasti sen kanssa, minkä miellän omaksi feministiseksi asennokseni (ks. kuva). Mahdanko sitten olla kumouksellinen seksiradikaali? Siltä on tuntunut ainakin eräässä naistutkimuksen seminaarissa, jossa nuoret feministinaiset ovat paheksuneet prostituutiota, Britney Spearsia, Pessiä ja Illusiaa, miesasiamiehiä ja ei-monogaamisia suhteita: "Ajatella! Koulutettuja naisia, mutta suostuvat silti tuollaiseen alistamiseen!" (Sitaatti ei ole parodiaa.) Seminaarissa on kysytty, voiko miehillä oikeasti olla kokemuksia sukupuoleen kohdistuvasta syrjinnästä ja sitäkin on pohdittu, onko "kaikkien vatipäiden" mielipidekirjoitukset otettava huomioon transsukupuolisuuskeskustelua käsittelevässä opinnäytetyössä. Hämmentävällä tavalla tieteellisen tekstin tuottamiseen pyrkivä piiri on toisinaan kutistunut samanmielisten selkääntaputteluringiksi, jossa kriittinen ja keskustelu on uhrattu sellaisen poliittisen tiedostuksen alttarilla, joka kaikkien ryhmässä oletetaan itsestäänselvästi jakavan.

Takaisin Kontulaan. Hän toteaa haluavansa sekä krumeluurit että tasa-arvon. Hän vaatii, että feministien on keskusteltava seksistä muulloinkin kuin silloin, kun kyse on "muiden" seksuaalisuudesta. Hän vaatii pääsyä eroon "hyvän" ja "pahan" seksin kategorioista ja kritisoi sellaista feminismiä, jonka seksuaalinormisto on monille naisille poissulkeva, ahdas ja raskas kulkea. Kontula kritisoi toisin sanoen feministejä, jotka kertovat muille naisille, miltä heidän tulisi näyttää, millaisesta seksistä he saisivat nauttia ja millä tavoin heidän tulisi emansipoitua. Hän penää niin seksityöntekijöiden kuin nuorten tyttöjenkin näkemistä toimijoina, seksuaalisina subjekteina ja ihmisinä. Silti Kontula ei julista mustavalkoisesti, vaan kulkee seksuaalisuuden rajapinnoilla, harmailla vyöhykkeillä ja halua valuvilla alueilla: hän kiinnittää huomiota sekä vapaaseen valintaan että rakenteellisiin ongelmiin. Mutta kuinkas sitten kävikään?

Kontulan pamfletin sanoma uhkaa kuitenkin jäädä teoksen herättämän raiskauskohun alle, onhan Kontula tullut vastuuttomasti "leimanneeksi koko mieskansanedustajien joukon" kirjoittamalla teoksessaan poliitikon tekemästä raiskauksesta. Koska Kontula ei ole paljastanut miehen nimeä (saati sitten uhrin), "poliittisesti ja ennen kaikkea inhimillisesti tilanne on (...) hankala ja raskas", kirjoittaa Savon Sanomat. Kuulin lisäksi työtoveriltani, että muuan vasemmistolaiskonkari oli kertonut hänelle olevansa sitä mieltä, että Kontula on tehnyt valtavan virheen julkaisemalla ylipäätään koko teoksen. Mielestäni Kontulalla ei ole minkäänlaista velvollisuutta vuotaa julkisuuteen kenenkään nimeä, todetaanhan pamfletissakin, että raiskaus käsiteltiin "sukupuoliyhteyteen pakottamisena" eli asianomistajarikoksena, joka ei lopulta edennyt syytteen nostamiseen. Leimaava taho on iltapäivälehdistö ja nimeä esiin vaativat, ei Kontula. On pöyristyttävää, ettei seksuaalisesta väkivallasta ja raiskauslainsäädännön ongelmista voida keskustella julkisuudessa ilman, että "leimataan" kaikki miehet, olivat he sitten putkimiehiä tai kansanedustajia.

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että Kontula kirjoittaa raiskauksesta myös valtavirtafeminismin kritiikin näkökulmasta: "Ennen kaikkea, olisiko vihdoin aika puhua ääneen siitä feminismin synnyttämästä uudesta sukupuolijärjestyksestä, jonka paperinukeille flirtti on syntiä, kaunis halpaa, hauskanpito huoraamista ja toisten naisten raiskaaminen vähemmän tuomittavaa kuin toisten?" Tällä hän viittaa muiden naisten ja feministien asenteisiin, joihin raiskauskertomuksen nainen törmää kertoessaan kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Ensinnäkin raiskauksen kokeneen naisen tulisi traumatisoitua tapahtuneesta niin, ettei entiseen elämään ole koskaan paluuta. Entä, jos näin ei käykään? Naisen ympäristö tulkitsee tietynlaisten reaktioiden ja merkkien puuttumisen siten, että kyseessä on oltava "korkeintaan raiskauksen puolikas". Nainen ei lopulta nosta syytettä, koska pelkää ennen kaikkea naispuolisten puoluetovereidensa tuomiota:

Kaikki yhteisössäni tiesivät, että olen seksuaalisesti aktiivinen - siis "maineeltani kyseenalainen", kuten eräs naispuolinen puoluetoverini totesi. Tällainen nainen tuomitaan toisten naisten keskuudessa kärkkäästi hutsuksi, reittä pitkin kiipijäksi, pyrkyriksi, halvaksi, tyrkyksi ja tyhmäksi. Jos hän sitten joutuu patriarkaatin raiskaamaksi, se on hänelle ihan oikein. Kukaan ei tietenkään sano sitä suoraan, naiset eivät koskaan sano suoraan. Sisarten suhtautumisen huomaa siitä, miten he katsovat ohi, miten yksikään ei nouse rinnalle tai kuule avunpyytöä.

On kiinnostavaa (ja surullista), etten ole juurikaan törmännyt julkisuudessa kirjoituksiin, joissa kompattaisiin Kontulan feminististä asennetta. Lisäksi Kontulaa luetaan hyvin ansiokkaasti viistoon. Valtio-opin professori Tuija Parvikko kirjoittaa Helsingin Sanomien arvostelussa, että "trendikkäät uranaiset" pyrkivät pamfletissa ulos "heteronormin pakkopaidasta", eikä heille kelpaa "tasa-arvoinen pohjoismainen mies". "Sitten on tämä tapaus" Anne Moilanen, joka osoittaa Tulvituttaa-blogissaan, ettei ole ymmärtänyt mitään siitä, mistä Kontula puhuu: "Mistä Kontula ylipäätään päättelee, että häntä vanhemmat naiset - ja vieläpä feministit - olisivat jotenkin erityisen estyneitä?" Kontula ei arvostele pamfletissaan feministien harjoittamia seksuaalikäytänteitä, vaan perää moninaisuutta ja vapautta ilmaista erilaisia haluja. Tämän on ymmärtänyt myös Henry Laasanen. Toivottavasti Tästä äiti varoitti herättää vielä jossakin vaiheessa pohdiskelevaa, itsereflektiivistä feminististä keskustelua, jonka se mielestäni vailla epäilystäkään ansaitsee.

29 kommenttia:

Outi kirjoitti...

Täytyypä käydä hakemassa heti oma kappale kyseistä pamflettia, jotta pääsee keskusteluun messiin :)

Siren kirjoitti...

Ehottomast! :)

Anonymous kirjoitti...

Kontulan kanssa voi olla
samaa mieltä monista jutuista, mutta pohjimmiltaan Kontula on aika heikko esimerkiksi miesasian ymmärtämisessä. Täytyy olla myös biologinen päämäärä seksuaalisuutensa hyväksynnällä.

Naisten tulisi paremmin hyväksyä se, että heidän keholla on sellainenkin biologinen funktio, kun miesten lumoaminen ja kiihottaminen, eikä sen tarvitse olla ristiriidassa naisen omiin haluihin tai itsenäisyyteen.

Näkisin suomalaisnaisilla
mieluusti enemmän seksuaalisesti stimuloivaa pukeutumista, enemmän koruja jne. ja enemmän intressejä miesten seksuaaliseen stimulointiin.


Bmad

Siren kirjoitti...

Ja miten tämä liittyy Kontulan pamflettiin tai muihin edesottamuksiin?

vzio kirjoitti...

*naistutkimusahdistus*

tässä voisi kyllä olla hyvä sauma tehdä paluu skeneen.. eipä mulla sen tähdellisempää kuin että komps. jos jaksan lukea ton, voin keksiä lisää sanottavaa :)

S. / Feministi kirjoitti...

Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Pidin todella paljon Kontulan pamfletista, mutta sitä lukiessani ihmettelin, että onko suomalainen valtavirtafeminismi oikeasti noin pihalla?! Tuntuu hullulta, että täkäläiset feministit olisivat niin taantumuksellisia, että pitäisivät joidenkin naisten raiskaamista oikeutetumpana kuin toisten. Itse olen lukenut pääasiassa amerikkalaisia feministiblogeja, ja siellä on nimenomaan korostettu, että myös seksityöntekijän voi raiskata, jne. Tuo Anne Moilasen kirjoitus, jonka linkitit, oli kyllä masentavaa luettavaa. Ihmettelen, onko hän ollenkaan lukenut Kontulan kirjaa, vai eikö hän vain ymmärtänyt lukemaansa. :(

myytinmurtaja kirjoitti...

Samaa mieltä kuin S., sekä hienosta kirjoituksestasi että feminismistä.

Herää kysymys, jotta keiden hemmetin femakkojen tai itseään sellaisiksi kutsuvien henkilöitten kanssa Kontula okein on puhunut? Kaikki nuo tyttöjen omien tilojen ja itsepuolustuskurssien järjestämisethän pikemminkin ovat naisten seksiä edistämään pyrkiviä tekoja: Niillä sanotaan naisille ja tytöille, että heidän ruumiinsa, heidän seksuaalinen halunsa kuuluu yksin heille. Naiset yksin saavat päättää, kenen kanssa tahtovat ruumiinsa ja mielensä jakaa. Tämä, jos mikä, on THE seksiä.

PS. Oma feministinen positioni on suunnilleen tämä. ;-)

Anonymous kirjoitti...

"Ja miten tämä liittyy Kontulan pamflettiin tai muihin edesottamuksiin?"

Siten, että Kontula puhuu
uuden aallon feminismistä ja minä hiukka täydensin feminismin
käsitettä :-)

Bmad

Siren kirjoitti...

Vzio: Musta tuntuu, että suhteeni naistutkimukseen on kulkenut emansipoituneesta kuherruskuukaudesta jonkinlaiseen ahdistukseen. Toisaalta olen myös hirvittävän uupunut esim. HS:n lukijakommenttien loputtomaan naistutkimusdissaukseen. Kauheen raskasta tää naistutkimuksen opiskeleminen! Tervetuloa vain takaisin skeneen. ;)

S./Feministi: Kiva, että kommentoit - löysin nyt myös oman Kontula-kirjoituksesi. Mielestäni Kontulan pamfletti ei kuvaa mitenkään kokonaisvaltaisesti suomalaisen feminismin kenttää, mutta se kuvaa nähdäkseni hyvin tunnistettavia ilmiöitä ja asenteita. Kontulan kritisoimaa feminismiä voi löytää esimerkiksi Tulva-lehdestä (ks. esim. Jengipetturibingo), Naisasialiitto Unionin edesottamuksista ja Kristiina-instituutista.

Toivon todella, ettei kukaan feministi ajattelisi niin, että joidenkin naisten raiskaaminen on pienempi synti kuin toisten. Pohdin, viittasiko Kontula raiskauskertomuksen "siskoilla" pikemminkin puolueen naisiin kuin "valtavirtafeministeihin". Pidetäänköhän esimerkiksi prostituoituja ja pornotähtiä kuitenkin joissakin feministisissä piireissä "huonompina" naisina? Varmasti ainakin passiivisina uhreina ja moraaliltaan kyseenalaisina, ehkä jopa uhkana feministiselle projektille?

Myytinmurtaja: En oikein tiedä, millä tavoin suhtautua tyttöjen tiloihin ja feministisiin itsepuolustuskursseihin. Minulla ei ole kummastakaan kokemusta, mutta olen ainakin periaatteessa kyllä sympannut niitä. Luen Kontulaa siten, että hän viittaa tietynlaisen radikaalifeminismin (ehkä myös separatismin?) ja näiden kurssien/tilojen mahdolliseen yhteyteen tai ainakin tapoihin, joilla toisen aallon feminismin ajatukset ovat niissä läsnä.

Esim. Tyttöjen Ellan toiminta vaikuttaa periaatteessa kannatettavalta, mutta toisaalta tietopankkiosion teksteistä heijastuvat juuri sellaiset toisen aallon feminismin asenteet, joita Kontula kritisoi: "Nykyisin median naiskuvat muistuttavat usein jopa pornografista materiaalia. Kuvissa nähdään paljon paljasta pintaa, kyseenalaisia asentoja ja kuvat tuntuvat ylipäätään naista alentavilta, alistavilta ja esineellistäviltä." Mielestäni on hyvä, jos tyttöjä rohkaistaan keskustelemaan kriittisesti median naiskuvista, mutta miksi vähäpukeisten naisvartaloiden esittäminen, pornografia ja "kyseenalaiset asennot" (!) väistämättä "alentavat" naista? Ovatko vaikkapa Irc-galleriassa samanlaisissa asennoissa esiintyvät tytöt häpeäksi sukupuolelleen ja itselleen? Entä, jos tytöt voivat saada myös nautintoa naista "alistavista" kuvista ja/tai pornosta?

Siren kirjoitti...

Vielä tarkennus: kun viittaan Kristiina-instituuttiin, en tietenkään tarkoita, että instituutilla olisi jokin yhteinen, hallitseva agenda.

myytinmurtaja kirjoitti...

Vähän aiheesta sivuun: Minusta tuossa Hesarin (yms.) viimeaikaisessa naistutkimuksen dissauksessa on kyllä ihan selkeä pyrkimys pyrkiä vastustamaan naisten järjestäytymistä.

En tarkoita, että naistutkimus ja kaikki siinä olisivat mitenkään täydellisen virheetöntä, kaiken kritiikin kestävä kamaa. Mutta ei mikään muu yhteiskunnallinen tai humanistinen tutkimus saa osakseen sellaista hyökkäysten määrää.
Jotkut teologia ja estetiikka ovat täysin turvassa, vaikka melkein kaiken naistutkimukseen kohdistetun kritiikin voisi yhtä lailla osoittaa niihin.

Mutta naistutkimuksen herättämä hysteerinen vastustus ja suoranainen pelko ovat merkki siitä, että se näemmä jollain tavalla muuttaa maailmaa.

Panu kirjoitti...

"Kaikki nuo tyttöjen omien tilojen ja itsepuolustuskurssien järjestämisethän pikemminkin ovat naisten seksiä edistämään pyrkiviä tekoja"

Tämä on taas niin tätä tyypillistä femakkopaskaa. Ensin annetaan tytöille kaikki keinot kieltäytyä seksistä, myös kaikki intellektuaaliset keinot nähdä oma halunsa mieheen sisäistettynä patriarkaatista tykkäämisenä ja hävetä omaa seksuaalisuuttaan. Sitten sanotaan että tämä täysin yksiselitteinen seksikielteisyys on sitä oikeaa seksimyönteisyyttä.

Vrt.

http://kvantti.tky.fi/in/87.shtml

Panu kirjoitti...

"Pidetäänköhän esimerkiksi prostituoituja ja pornotähtiä kuitenkin joissakin feministisissä piireissä "huonompina" naisina?"

Lue joskus Rakel Liekin blogin kommenttiosastoa.

myytinmurtaja kirjoitti...

Jaa. No, omasta halustani mieheen voin sanoa vain tämän: Kaunis mies.

(Okei, hurskastelen. Tuosta aiheesta jauhan oikeasti paljon, paljon, paljon enemmänkin. Mutta olisihan se mautonta kasata toisen blogiin kaikki omat seksikirjoituksensa.)

Panu kirjoitti...

Hehee. Silloin kun miehet keräävät pinuppakuvia ja läähättävät niiden perään, se on merkki miesten kypsymättömyydestä ja osoittaa, kuinka miehet taas asettavat naisille kohtuuttomia vaatimuksia opittuaan että pinuppa on naisen normaali ulkonäkö. Silloin kun Myytinylläpitäjä vastaavalla tavalla kuolaa pinup-miesten perään, se on suurta feministisyyttä ja naisellista vapautuneisuutta.

Feministi osoittaa taas olevansa persoonaton robotti, jonka käyttäytyminen on juuri yhtä ennustettavaa kuin minkä tahansa muunkin nelikulmaisen robotin.

Siren kirjoitti...

Panu, viitaten heittämääsi sarjislinkkiin: en tiedä, millaista esimerkiksi koulujen seksivalistus on tällä hetkellä, mutta ajatellessani omia kokemuksiani seksivalistuksesta ja nuorten seksioppaista, valistus olisi voinut todellakin olla positiivisempaa: puhuttiin taudeista, vahinkovauvoista ja elinikäisistä traumoista, joita ainakin tytöt saavat, jos aloittavat seksin "liian aikaisin". Miksei valistuksessa koskaan puhuttu siitä, että hässiminen voi olla kivaa nuorenakin?

Feminististä itsepuolustusta voi tulkita myös toisin. Käytän taas esimerkkinä Tyttöjen Ellan itsepuolustusartikkelia, jossa pohditaan, kuinka varautua tilanteisiin, joissa kokee epämiellyttävää verbaalista tai fyysistä (seksuaalista) häirintää. Aloin saada seksuaalista huomiota aikuisilta miehiltä 12-vuotiaasta alkaen enkä todellakaan tiennyt, mitä sellaisissa tilanteissa olisi pitänyt tehdä: kommentoitiin tissejä ja persettä, haluttiin päiväkahviseuraa, tartuttiin tisseihin jne. Se oli todella lamaannuttavaa, kiusallista ja toisinaan myös pelottavaa. Tällaiset tilanteet ovat minulle hankalia vielä tänäkin päivänä.

Mielestäni on tärkeää, että on tiloja, joissa näistä asioista voidaan keskustella ja joissa opetellaan reagoimaan jämäkästi siihen, jos joku ylittää oman ruumiin rajat ilman lupaa. En pidä missään nimessä pahana sitäkään, että voidaan harjoitella itsepuolustusta sellaisia tilanteita varten, joissa joku käy väkivaltaisesti kiinni. Toivottavasti näillä kursseilla puhutaan myös tyttöjen toisiinsa kohdistamasta huorittelemisesta, kiusaamisesta, häirinnästä ja väkivallasta.

Siren kirjoitti...

Myytinmurtaja:

Vähän aiheesta sivuun: Minusta tuossa Hesarin (yms.) viimeaikaisessa naistutkimuksen dissauksessa on kyllä ihan selkeä pyrkimys pyrkiä vastustamaan naisten järjestäytymistä.Viittaatko nyt myös joihinkin tiettyihin Hesarin artikkeleihin vai keskusteluun yleensä?

Panu kirjoitti...

"Mielestäni on tärkeää, että on tiloja, joissa näistä asioista voidaan keskustella ja joissa opetellaan reagoimaan jämäkästi siihen, jos joku ylittää oman ruumiin rajat ilman lupaa."

Näin epäilemättä on, mutta yhtä tärkeää olisi opettaa myös (molemmille sukupuolille), mikä olisi oikea tapa osoittaa seksuaalista kiinnostusta. 80-luvulla "seksuaalivalistus" oli sitä, että hellä kosketus on hirveää tytön koskemattomuuden loukkaamista, pussaaminen suunnilleen raiskaus. Rohkenen väittää jopa, että kuvaamasi kaltainen ahdistelu saattaa ainakin jossain määrin olla seurausta kaikesta tuosta seksuaalikielteisyydestä, joka orwellilaisesti esitettiin "oikeana seksuaalimyönteisyytenä" (vastapainona pornon "valheellisuudelle").

myytinmurtaja kirjoitti...

Siren: Keskusteluun yleensä.

--

Panu: Siis feministit ovat seksikielteisiä - mutta kun he haluavatkin seksiä, he sortavat miehiä? Business as usual. [rolleyes]

--

Pornokeskustelussa on otettava huomioon se, että pornoa on sekä hyvää että pahaa. Kun puhutaan pornosta, on puhuttava koko pornosta. Puolustan itse hyvää pornoa - en siis välttämättä laadullisesti hyvää, mutta reilun kaupan menetelmin tuotettua.

Mutta sitten on toisenkinlaista pornoa, sellaista, jota nimenomaan käytetään naisten riistoon ja kurjistamiseen:

[Huom! Vitutusvaroitus. Ei graafista aineistoa, mutta vastenmielistä kamaa.]

Glenn GreenwaldMax HardcoreVeikkaan, että tätä pornoa Kontulakin vastustaa...

Siren kirjoitti...

Panu:

Näin epäilemättä on, mutta yhtä tärkeää olisi opettaa myös (molemmille sukupuolille), mikä olisi oikea tapa osoittaa seksuaalista kiinnostusta.Jep, olen tästä samaa mieltä.

Myytinmurtaja: Mistä päättelet, ettei Max Hardcoren tekemä porno olisi voinut olla "reilun kaupan pornoa"? Se, että elokuvissa kustiin ja oksennettiin naisten päälle, ei tarkoita sitä, etteivätkö naiset olisi voineet olla mukana omasta halustaan. Hardcoreahan ei tuomittu vankilaan ihmisoikeusrikoksista tai kiduttamisesta vaan sen vuoksi, että hänen elokuvansa sisälsivät materiaalia, joka on "obscene".

Joissakin kirjoituksissa oletetaan automaattisesti, että Hardcoren elokuvissa esitettävä S/M-seksi on naisia halventavaa ja että asiasta nousisi kohu, mikäli Hardcoren "uhrit" olisivat miehiä. Mielestäni olisi ensinnäkin tärkeintä selvittää, ovatko naiset olleet mukana vapaasta tahdostaan vai onko heitä painostettu. Glenn Greenwaldin mukaan tällaisia syytteitä ei ole esitetty, kun taas toinen puoli väittää (joskin tiedostaen, ettei tarpeeksi todistusaineistoa ole), että valittaneita naisia (tai naista) ei kuunneltu.

Toisekseen en ainakaan muista, että kukaan olisi noussut barrikadeille ns. bareback-homopornon vuoksi. Tim Dean luennoi joskus Pornoakatemiassa uudesta homopornotrendistä, jossa harrastetaan suojaamatonta seksiä. Lisäksi tyypit tekivät leffoissa ns. devil's dick -dildoja, jotka olivat usean miehen spermalla täytettyjä, jäädytettyjä kortsuja. Hässimisen jälkeen sperman annettiin sulaa hässityn pyllyyn. Ovatko nämä miehet "uhreja"? Vai ovatko pornoteollisuuden "uhrit" sittenkin naisia?

Hardcorea syytettiin aikaisemmin lapsipornon tekemisestä sen vuoksi, että naisnäyttelijä ilmaisi elokuvassa olevansa 12-vuotias. Oikeasti nainen oli täysi-ikäinen. Esteettisesti vastenmielisen pornon tuottamisen ei pitäisi missään nimessä olla rikollista. Rikoksen rajan tulisi kulkea siinä, onko oikeita ihmisiä hyväksikäytetty.

Panu kirjoitti...

"Panu: Siis feministit ovat seksikielteisiä - mutta kun he haluavatkin seksiä, he sortavat miehiä? Business as usual. [rolleyes]"

Onko tuo ylimielisyys ihan myötäsyntyistä, vai käytkö Halla-ahon vittuiluopiston kursseilla?

Panu kirjoitti...

"Ovatko nämä miehet "uhreja"? Vai ovatko pornoteollisuuden "uhrit" sittenkin naisia?"

Myös John Holmesia voi vankoin perustein pitää uhrina.

myytinmurtaja kirjoitti...

Siren: En tiedäkään. Mutta sen perusteella, mitä tiedän maailmasta ja yhteiskunnasta - minusta on erittäin epätodennäköistä, että mallit olisivat olleet täysin vapaaehtoisia, että heillä olisi ollut täysi valinnanvara.


Pornon esteettiset ansiot tai niiden puute ovat tässä tilanteessa täysin triviaali seikka.

Tulta syöksevä lintu kirjoitti...

Onko syytä olettaa, ettei joku toimi sen perusteella, mitä hän katsoo tietävänsä "maailman" tai "yhteiskunnan" tapaisista asioista? Mikäli ei, on varmaankin kätevintä siirtyä aineistojen esittelemiseen, jo esitettyjen haastamiseen uuden aineiston avulla ja asianomaisten henkilöiden kuulemiseen. Muussa tapauksessa asennoidutaan samoin kuin ortodoksisen taloustieteen väitetään usein asennoituvan: jos maailma ei vastaa teoriaa, sen pahempi maailmalle. Tässä on kyllä myös eräänlainen pragmaattinen juju: kyllä ortodoksinen taloustiede ja muu aineistonsa suhteen ennakkoon valikoiva teorianrakentelu tai ylipäätään pelkkä inttäminen voi hyvinkin muuttaa maailmaa. Kukaties vapaaehtoisuuden puute on näissä asioissa suurenpuoleinen myytti murrettavaksi - sitähän murtamista tehdään juuri esittelemällä risteävää todistusaineistoa, vai kuinka?

Mihin muuhun "obscene" muuten voi viitata kuin esteettisten motiivien moralisoimiseen?

Siren kirjoitti...

Myytinmurtaja: Se, mitä tahdoin edellisessä kommentissani sanoa (ja mitä oletan myös Kontulan peräävän), on, ettei olettaminen riitä. Mikäli ei haluta tehdä ihmisistä vastentahtoisia uhreja, on oltava kiinnostunut siitä, mitä esimerkiksi Hardcoren elokuvissa näytelleet naiset itse ajattelevat. Mitä pitäisi ajatella vaikkapa siitä, että joku näyttelijättäristä kuvasi oikeudessa aikaansa Hardcoren elokuvissa "elämänsä kauneimmaksi"? Kutsuit Hardcoren pornoa "vastenmieliseksi kamaksi". Se, jos mikä, on myös esteettinen arvio. Kuten sanottua, HC:n tuomio ei kuitenkaan tullut väkivallasta tai hyväksikäytöstä vaan siitä, että hänen elokuvassaan esitettiin "sopimatonta" materiaalia.

On mahdollista, että elokuvissa esiintyvät naiset ovat S/M-harrastajia, jotka nauttivat S/M-pornon tekemisestä. On toisaalta myös mahdollista, että naiset ovat esiintyneet elokuvissa ensisijaisesti rahan tms. vuoksi. Tämäkään ei vielä tarkoita sitä, että heitä olisi hyväksikäytetty tai että he olisivat traumatisoituneet. Kolmas vaihtoehto on se, että naisia kohtaan on todella tehty väkivaltaa ja he ovat kärsineet vastoin tahtoaan. Tämä(kin) tulisi kuitenkin osoittaa ja todistaa.

Lopuksi kysyn, miksi "tavallisessa" heteropornossa esitettävä "vaniljaseksi" olisi väistämättä reilumpaa kauppaa, kuin "raju" S/M-porno. Ihmiset voivat kokea hyvin monenlaiset asiat kiihottavina, vetoavina tai toisaalta neutraaleina. Onko myös kuvaamatta jätetty ei-kaupallinen S/M-seksi naisten riistoa ja kurjistamista?

myytinmurtaja kirjoitti...

Siren, minusta tuo on tekopyhää.

En vastusta S/M:ää enkä jotain 2 Girls one Cup -kamaakaan sinänsä. On erittäin mahdollista, että noiden leffojen esiintyjät ovat vapaaehtopisesti ja halukkaasti mukana touhussa. Tietenkään minusta vaniljaporno ei automaattisesti ole mikään reilun kaupan tuote.


Mutta jos annan köyhyysrajan alittaneelle, nälkäänsä kituuttavalle henkilölle 20 euroa siitä, että hän esiintyy tekemässäni pornoelokuvassa, ja hänen suostuttuaan sitten kavereitteni kanssa kohtelen tätä henkilöä silmittömän huonosti, en voi väittää, että olen toiminut oikein. En, vaikka antaisinkin hänelle sen kaksikymppisen.

Siren kirjoitti...

Myytinmurtaja:

Mutta jos annan köyhyysrajan alittaneelle, nälkäänsä kituuttavalle henkilölle 20 euroa siitä, että hän esiintyy tekemässäni pornoelokuvassa, ja hänen suostuttuaan sitten kavereitteni kanssa kohtelen tätä henkilöä silmittömän huonosti, en voi väittää, että olen toiminut oikein. En, vaikka antaisinkin hänelle sen kaksikymppisen.En minäkään väitä näin. Viitannet tällä aiemmin linkkaamaasi kirjoitukseen, jossa kirjoittaja käyttää samaa esimerkkiä maalaillen kuvaa fiktiivisestä pornoelokuvasta. Emme kuitenkaan tiedä, ovatko Hardcoren elokuvissa esiintyneet naiset köyhiä, nälkäisiä tai kurjia, saati sitten sitä, kuinka paljon he ovat elokuvilla tienanneet.

Mikä tässä ajattelutavassa on tekopyhää?

Tulta syöksevä lintu kirjoitti...

Olisi ehkä kiinnostavampaa tietää, mikä on se otaksuttu "pyhä", johon tekopyhällä viitataan.

Panu kirjoitti...

Myyttis: "Mutta sen perusteella, mitä tiedän maailmasta ja yhteiskunnasta - minusta on erittäin epätodennäköistä, että mallit olisivat olleet täysin vapaaehtoisia, että heillä olisi ollut täysi valinnanvara."

Sen perusteella mitä minä tiedän maailmasta, yhteiskunnasta ja ihmisistä, ei ole aivan epätavallista, että seksiä keskenään omasta halusta tekevät parit ja ryhmät ihan omaksi huvikseen ja täydestä valinnanvarasta tekevät kotitekoista autotallipornoa omaan tai kaupalliseen käyttöön.